Viikko etelä-Saksassa - Garmisch-Partenkirchen ja Freiburg im Breisgau 10.9.-17.9.2022

 


10.9.2022 Lauantai

Lentomme Muncheniin lähti 9.15 hyvässä säässä. Lentokentälle ei ollut minkäänlaista ruuhkaa ja kaikki toimi kuin ajatus. Munchenin lentokentällä olikin sitten pientä laukkukaaosta, mutta meillä oli onneksi vain käsimatkatavarat - vaellusvaatteet eivät juurikaan tilaa matkalaukussa vie. 


Säntäsimme lentokenttäjunaan liian kiireellä - S 8 ei sitten lopulta mennytkään päärautatieasemalle asti. Lähdimme takaisin lentokentälle päin ja sieltä S 1 junalla rautatieassemalle. Emme olleet ainuita. En tiedä seurasivatko muut meitä,vaan oliko tosiaan huonosti opastettu matkailijoita. Ikääntyneet naispuoliset jenkkituristit säntäilivät sinne tänne ja seurasivat lopulta meitä. Lipuntarkastajat tulivatkin yllättäen junaan ja rouvilta puuttuivat liput. Siinä sitten matka sujui sujuvasti seuraamalla showta, kun kiukkuinen konduktööri vaati heiltä 60 euron rikesakkoa, jota eivät suostuneet maksamaan - selittivät vain, että lippuautomaatti oli rikki. Tarina muuttui sen verran, että lopulta oli niin, että matkatoimisto oli syypää liputtomuuteen. Neljä virkailijaa yrittivät saada maksua, ja kun ei onnistunut, ottivat heidän matkalaukut ja siirsivät niitä ulos. Rouvien ei auttanut kuin seurata. Saksalaiset eivät periksi anna. 

Tutusta paikasta rautatieasemalta lähti juna Garmisch-Partenkircheniin. Tällä kertaa meni vain Murnauhin asti johtuen radan korjauksesta. Kesällä juhannuksen aikoihin juna syöksyi kaarteessa ulos juuri GaPassa ja edelleen korjaukset käynnissä. Bussilla jatkoimme Murnausta GaPaan. Hidasta etenemistä, mutta kauniiden seutujen läpi mateleminen ei harmittanut.Meidät yllätti se, että junassa ja busseissa vaadittiin maskinkäyttöä - ja sitä oikeasti vahdittiin eli se oli pakollista. Onneksi taskun pohjalle oli maskeja unohtunut.

GaPassa sateen tuntua, pellot tulvivat ja vettä on riittänyt. Suomessahan on kuivaa kuin autiomaassa. Sää oli mitä mainioin, n. 15 astetta lämpöä, pilvistä ja raikasta. Majoituimme Hotel Garni Tritthoffiin - onnistunut valinta. Kiva huone, jossa iso oma parveke. Todella siistiä kaikki. 


Kävelimme illalla Garmischin puolelle ja yritimme syödä pientä välipalaa - eihän sellaista Saksassa tunneta. Väsymys iski ja vietimmekin illan omalla parvekkeelle nauttien itävaltalaista viiniä.BBC:n uutisissa ei juuri muuta kuin kuningatar Elisabetin muistelua ja kuningas Charlesin viran alkamista. Ukrainan sodan uutisia ja Venäjän pakokauhumaista pakenemista seurasin vain somesta. Erikoista aikaa elämme.

Fur kleine hunger tilasimme listalta pikkunälkään :)


Kolesteroliarvot taas nousevat, "pientä" naposteltavaa parvekebileisiin.


11.9. Sunnuntai

12 tunnin yöunien jälkeen oli mukava heräillä rauhalliseen sateenropinaan. Aamiainen oli mitä parhain, tietenkin olimme taas ensimmäiset aamiaisella. Tätä majapaikkaa voi suositella. Aamiainen oli monipuolinen ja laadukas ja ravintola saksalaiseen tapaan tasokas ja siisti.





 


Sateisesta aamupäivästä johtuen lähdimme kävelemään kaupungille. Saksalaisia lomailijoita - selvästi nuorennusleikkaus kävijöissä tapahtunut ilmeisesti koronan seurauksena. Sama kuin Suomessa: nuoret löytäneet luonnon ja retkeilyn ja omassa maassaan. Onnistuimme Krönnestä saamaan kahvit ja pullat; ei ole kovin helppoa palvelunsaanti ollut, selkeästi työvoimapulaa ravintoloissa ja täällähän ei tiskeiltä tilailla eikä maksella. Palvelua halutaan pitään yllä, mutta harmillista on se, että työvoima ei enää siihen riitä.  Takaisin yritimme mennä bussilla, mutta koska maskit olivat unohtuneet majapaikkaan, bussi ei ottanut kyytiin. 

Sää selkeni ja lähdimme nousemaan Grasbergille kohti yhtä ihanimmistä paikoista: St Martinin majalle. Nousu on rankka meidän perinteisellä tyylillä, sähköpyöriä ohitsemme suhautti. St Martin on 1087 m korkeudella ja tie sinne nousee lyhyen matkan aikana. 

Miehellä matkustajana schäfer.

St Martin oli lähes täynnä. Aurinko lämmitti ja siellä oli mukava istua ja tasoitella sydämen sykettä. Sama juttu kuin alhaallakin ravintoloissa, muutama tarjoilija kirjaimellisesti juoksi tuoppeja ja makkaroita kantaen. Olimme varmaaankin ainoat ulkomaiset turistit; jenkkejä on joka paikassa, mutta heillä on tukikohta GaPassa, joten heitä riittää.






Lähes kahden tunnin tauon jälkeen lähdimme pohjejumpalle eli laskeutumaan alas rinnettä. Vauhtia ei voinut hiljentää vaan painovoima piti vauhdin reippaana. Alastulo ei todellakaan kauaa kestä. Matkan varrella on sodan muistoksi rakennettu kappeli. Siinä on pysähdyttävää pysähtyä ja miettiä, että historian opetus on se, että historiasta ei opita mitään. Nuoria, paikallisia miehiä menehtynyt toisessa maailmansodassa ympäri Eurooppaa. 

Kappelin seinämät ovat täynnä muistolaattoja. Niin surullista katseltavaa.

Väsyneinä ja tyytyväisinä saavuimme majapaikkaan ja olikin lähdettävä samantien ruokailemaan. Menimme tuttuun paikalliseen ja paikallista ruokaa tarjoilevaan ravintolaan. Ei pettänyt tälläkään kertaa. Ja jälleen...tarjoilija varmaan ensimmäistä päivää tässä ravintolassa työssä, mutta ystävällisyys voitti hankaluudet. 
On nämä ruoka-annokset ihan omaa luokkaansa.


 Historische Ludwig strasse
Maanantai 12.9.2022

Stressaava aurinkoinen aamu. Klo 7.00 lähdimme tallustelemaan autovuokraamoon, puolen tunnin kävely läpi uinuvan kaupungin. Tämä on ennusteiden mukaan ainoa aurinkoinen lomapäivämme ja tietenkin juuri se matkustuspäivä. Saimme allemme mustan Audin - tyypistä en osaa sanoa mitään, mutta ihan mukiinmenevä ja riittävä. 




Välillä koukkasimme Itävallassakin. Jylhiä maisemia.
Mikäpä siinä oli autossa matkustaa, kauniita maisemia, sininen taivas ja mies ajaa autoa. Freiburgiin tyttären luo matkalla. Matka sujui hyvin hyvässä säässä hyvällä autolla, ensimmäinen pysähdys viinitarhojen ja hedelmäpuiden ympäröimällä Boden Seellä Hagnaussa. Kahvit ja kakut maistuivat. Lämpötila n. 28 astetta.



Saksalaiset ovat mestareita kehittämään kielto- ja ohjeistuskylttejä joka lähtöön. 


Schwarzwaldiin saapusimme huomaa tiheiden metsien ympäröimistä teistä. Silmänkantamattomiin mäkiä kuusien ynnä muiden havupuiden kansoittamina. Täällä on ollut harvinaisen kuivaa ja kuumaa, joten sieniä ei ole vielä. 

Täältä ostimme ihania päärynöitä, maksu rasiaan.
Freiburgiin saavutaan lähes kilometrin pituisen tunnelin kautta. Tunnelin päätyttyä maaseutu on muuttunut kaupungiksi, jossa nopeus 30. Sakothan siinä tuli - niitä odotellessa. Autohalli löytyi helposti samaten Abnb:n kautta varattu pieni yksiö - ihan ok ja riittävä. Asunnossa parasta sen sijainti, keskellä kaupunkia, ilmeisesti ghetto ollut aikaisemmin lähellä, koska kaduilla oli useita stolpersteineja eli juutalaisten muistolaattoja. 

Näiden kohdalla pysähtyy ja liikuttuu.Nyt oli erilaiset kohtalot kuin aikaisemmissa nähdyissämme. Itse asiassa täällä oli monia, jotka olivat paenneet tai selvinneet autettuina.


Ehdimme jonkin aikaa tutustua kaupunkiin ennen tyttären tapaamista. Sen jälkeen saimmekin tietopläjäystä paikasta ja jo muutaman kuukauden kaupungissa asuneena tunsi paikat ja osasi kertoa tarinoita. Kaupungissa on monta yliopistoa ja nuorisoa paljon, pyörä on suosituin kulkuväline. 

Yliopiston kirjasto on hieno rakennus, opiskelijoiden pyöriä riittää. Kävimme tutustumassa itse
rakennukseenkin - siellä viihtyisi.

Ilta sujui mukavassa seurassa ruokaillen ja iltaa istuen. 

Tiistai 13.9.2022

Heräsimme aikaisin, oli viileämpää 18 astetta. Lähdimme kiipeämään läheiselle Schlossbergille. Mahtavat näköalat suhkot jyrkän nousun jälkeen. Kiipesimme ylös näköalatornille ja se kannatti. Näkymä avasi Freiburgin kaupungin sekä mahtavat metsäalueet. 


Kiertelimme kuumassa ja hiostavassa kaupungissa, luimme opaskirjoja ja etsimme siinä mainittuja paikkoja. Kaupunki on helposti hallittavissa ja havainnoitavissa johtuen kaupungin porteista ja kirkontorneista. Lounaan nautimme erikoisessa Markthallissa. Tyttäreni sai minut kokeilemaan afrikkalaista kasvisruokaa ja se kannatti. 

Käytyämme saattamassa tytär työpaikalle Freiburgin yliopistoon ja katsastaessa työhuoneen lähdimme ajamaan kohti GaPaa. Haikeaa oli lähteä. Freiburg on käymisen arvoinen paikka.



Paluumatka sujui jouhevasti pelkääjän paikalla istuen, välillä jouduin jo pitämään kauhukahvoista kiinni mutkissa - Audi-kuskit....oli jo pimeää saapuessamme Gapaan. Sää oli lämmin ja istuimmekin terassilla auton viennin jälkeen nauttien lomaillasta kuivan Rieslingin kera.

Illalla taas seurasimme kahta matkaa: ukrainalaisten etenemistä rintamalla ja Elisabetin arkkumatkaa. Täällä on isompi uutinen arkun kulku kuin Ukrainan tilanne. Freiburgissa oli parissa paikkaa Ukrainan lippuja. Missään ei näy mitään sympatian osoituksia ukrainalaisille. Energian hinta tuntuu huolestuttavan. 

 Keskiviikko 14.9.2022

Aamiaisen jälkeen oli pakko mennä flunssalääkkeitä ja kuumemittaria ostamaan Apteekista, onneksi ei kuumetta (ei Covidia). Luvassa sadetta ja ukkosta, joten päätimme pitää lepäily, luku- ja kirjoituspäivän.Puolenpäivän aikaan auringon paistaessa upeasti emme enää malttaneet pysyä sisällä vaan lähdimme tallustelemaan Zugspitzbahnalle ja kohti Eibseetä. 


 

Juna menee ylös Zugspitselle, siksi raiteet eivät ole ihan normaalit.
Emme todellakaan olleet ainoat, jotka olivat keksineet järvireitin kiertämisen - pituus 6,9 km. Kuitenkin rauhaisaa ja rentouttavaa, ei tarvitse kiirettä lähes äkkijyrkkää rinnettä: tämä sopi flunssaisillekin. Järvella oli kesäsäästä nauttijoita uimassa, suppailemassa, veneilemässä ja piknikillä. Me vain kävelimme. 

Luonto on tosi kaunista ja metsäistä. Järvi toisella puolella ja toisella puolella äkkijyrkästi kaunista metsää. Sieniäkin alkanut nousemaan.

 




Tähän maisemaan ei ole lisättävää.

Nauttiessamme lounasta rantaravintolassa alkoikin luvatusti satamaan. Hyvä, että ilma raikastuu.

Torstai 15.9.2022

Tänään on sitten se päivä, jota on kolme vuotta odotettu. Liput Passion Playhin ostettu v. 2019. Näytös siirrettiin 2 vuodella eteenpäin johtuen koronasta. Kyseessä on esitys, jonka Oberammergaun kylän asukkaat esittävät sadoille tuhansille katsojille joka kymmenes vuosi, nyt on kyseessä 42. vuosi, jolloin esitys pidetään, ensimmäinen esitys pidettiin v. 1634. 

Bussilla lähdimme kohti Oberammergauta, matka kulkee upeiden maisemien läpi. Matkalla mm. Ettalin luostari, joka on näkemisen arvoinen. Oberammercau on tunnettu Passion näytelmästä sekä upeista maalauksista talojen seinällä. 





Kylä oli täpötäynnä esitykseen tulleita. Jenkkejä tuntui riittävän joka lähtöön. Kylässä on Nato-koulu ja GaPassa on iso tukikohta. Ravintolat tuntuivat olevan täysin varattuja, mutta löydimme vähän sivummalta mukavan ravintolan, josta saimme varattua pöydän ruokailuun esityksen väliajaksi. Esitykseen kuului 2 näytöstä kestoltaan 2, 5 h ja 3 h väliaika. Esitys alkoi 13.30 ja viimeinen esitys loppui 21.30.



Istuimme toisella rivillä, joten ilmanvaihto oli hyvä. Nippanappa pysyi kylmä poissa, välillä kovakin viima. Hyvin näimme esiintyjät. Ei voinut olla miettimättä kuoro- ja yksinlauluosuuksissa, miten pienestä kylästä löytyy suuren luokan tähtiä.

Esityksen jälkeen kylä oli pimeä ja sateinen. Esitykselle oman pikantin lisän toi ukonilma. Yhtäkään taksia emme nähneet. Kävimme juomassa Jägerteet, jotta hytinä loppuisi - ja auttoihan se. Bussia odottelimme tovin ja n. 45 min bussimatka kesti Murnauhin, Murnaussa odotimme odotimme bussin lähtöä puoli tuntia ja bussimatka GaPaan n. 40 min. Kävelyä majoitukseen n. 10 min. Päivä oli pitkä ja majoituksessa 0.30. Uni maittoi. Täytyy kyllä sanoa, että esitys oli näkemisen arvoinen ja saimme enemmän kuin riittävästi rahalle vastinetta.

Perjantai 16.9.2022

Flunssaisena heräsimme perjantai-aamuun. Satoi ja lämpöä n. 14 astetta. Olimme suunnitelleet pitkää vaelluspäivää, mutta jätimme väliin. Kävelimme kuitenkin pitkähkön matkan kylässä ja kävimme mielenkiintoisella kirppiksellä. Muutenkin shoppailimme kylällä.





Viimeisen illan päivällisen paikaksi olimme valinneet Hofbräuhaus-ravintolan, koska tiesimme sen olevan takuuvarma. Ja niin se olikin - mahtavan hyvää ruokaa ja tunnelma taattu. Tarjoilijat ammattitaitoisia.


Lauantai 17.9.2022

Viimeinen aamiainen ja haikeaa. Talon emäntä kertoi, että lumi on jo tullut 1500 m korkeuteen, mikä on aikaista paikkakunnalla, päivän aikana odotetaan lumen tuloa 800 m korkeuteen eli lähes kylälle; GaPan korkeus on n. 700 m. Lunta emme päässeet havainnoimaan, koska sumu on laskeutunut kylän ylle. 

Sateista ja lämpöä 5,6.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti